perjantai 4. marraskuuta 2016

Mika Wickström Sukupolvi X

Mika Wickströmin nuortenkirja Sukupolvi x kertoo syrjäytymisvaarassa olevasta Jaffasta (Jarista). Jaffa on keskeyttänyt ammattikoulun ja lähtenyt kotoaan ja ajautunut jengiin (Sneikkeihin). Päivät kuluvat garagessa alkoholi- ja/tai huumehuuruissa soitellen, ja iltaisin ja öisin hoidellaan jengin asioita. Rahaa pojat saavat sossusta ja laittomista puuhistaan. Jaffan alkaessa olemaan Tarun kanssa hän alkaa pohtimaan tulevaisuuttaan ja sitä, pitäisikö hänen irrottautua jengistä. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Yllätyin huomatessani, että teos on julkaistu jo vuonna 1995, sillä omasta mielestäni luin 90-luvun lopulla melkein kaikki kirjaston nuortenkirjat, mutta tähän en ole aikaisemmin törmännyt. Ehkä en lukenut sitä, koska en ollut silloin kiinnostunut "jengikirjallisuudesta". Teos varmaan olisikin ollut silloin liian synkkä ja pessimistinen. Tai sellaisena koin sen ainakin nyt. Teoksesta jotenkin huokuu toivottomuus. Elämä on ohi jo alle parikymppisinä, eikä suuntaa pysty muuttamaan, kun se on alkanut luisua alamäkeen; aivan niin kuin eräs tv-sarja Shamelessin hahmo toteaa: "fucked for life".
Jaffa syyttää tilanteesta yhteiskuntaa ja perhettään, ja niin kauan kuin ihminen kokee olevansa olosuhteiden onneton uhri, hän ei pysty muuttamaan elämäänsä.

Teoksessa minua häiritsi se, että se oli hyvin selvästi aikuisen kirjoittama. Useimmat nuortenkirjat ovat aikuisten kirjoittamia, mutta tässä se paistoi läpi turhan selkeästi. Esimerkiksi Jaffa pystyy selkeästi erittelemään, miksi hänen elämänsä on päätynyt siihen tilaan, missä se on nyt, mikä minun kokemuksen mukaan on aika harvinaista. Mutta Jaffa tietää, että kaikki johtuu 1990-luvun alun lamasta: isän yritys meni konkurssiin, he joutuivat muuttamaan omakotitalosta kerrostalolähiöön, isä joi itsensä hengiltä ja äiti meni sekaisin ja lapset joutuivat tuuliajolle. Ja tämän Jaffa selittää suoraan omin sanoin, sitä ei mitenkään tarvitse lukea rivien välistä.  Lisäksi tarina on aika kliseinen. Miksi vain köyhän perheen isä voi olla alkoholisti ja väkivaltainen?  Kyllä kai isä olisi voinut olla sellainen olleessaan rikas yrittäjä. Olisivatko vanhemmat voineet tehdä erilaisia valintoja? Olisiko Jaffa voinut toimia toisin vai onko pakko käyttää huumeita ja liittyä rikollisjengiin, jos on ollut lasinen lapsuus? Minä haluaisin jotenkin ajatella, että jokainen meistä voi vaikuttaa elämäänsä ja tehdä omat valintansa, vaikka se ei aina olekaan helppoa. Mutta ehkä sukulpovi y:n edustajana on helppo kritisoida vanhempia sukupolvia. ;)

P. S. Luin tämän marraskuun ensimmäisinä päivinä, eli yli 30 sivua on tullut luettua joka päivä (marraskuun lukuhaaste). Toivottavastí lukuinto jatkuu, sillä viime vuonna tämä haaste muistaakseni jäi kesken...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti